Blogit

Ei uudenvuoden lupaus - vaan sopimus

29.2.2016 11:00:41

Digiaika on luonamme töissä, vapaa-ajalla, kylässä, lomalla - oikeastaan ihan kaikkialla, missä on vain virtaa ladata kännykkään. Joulukuussa 2015 perheessämme aloimme jutella kohta koittavasta vuodesta 2016 ja siitä mitä koko perhe voisi toisilleen luvata.

Perheessämme on neljä - minä, mieheni sekä kaksi tytärtä, kuopus ekalla ja esikoinen neljännellä luokalla. Jokaisella oma älypuhelin (äidillä jopa kaksi), kolme iPad laitetta ja kaksi kannettavaa tietokonetta. Perheen isä, meidän aktiivisin somettaja, sai ajatuksen kännykättömistä arki-illoista. Aluksi ehdotus tuntui mahdottomalta, mutta tottahan se oli, että jokainen perheenjäsen ränkkäsi illat omaa laitettaan, joku jopa kahta laitetta yhtäaikaa.

Lapset (ja varsinkin esikoinen) innostuivat heti asiasta. Jos koko perhe on lupauksessa mukana, mitä kaikkea vapautuvalla ajalla voisimme yhdessä tehdä. Yhteistuumin päätimme, että perheemme ei käytä älyllisiä laitteita ja nettiä arki-iltaisin klo.18.00 jälkeen. Jokainen pitää sopimuksesta kiinni ja toimittaa oman laitteensa tuolloin keittiön pöydälle lataukseen. TV:tä ja sieltä tulevia ohjelmia saa katsoa ja varsinkin uutisia emme jätä väliin. Puheluiden soittaminen ja niihin vastaaminen sekä tekstiviestit on sallittu.

Nyt juuri vietämme hiihtolomaa ja tämä sopimus on kestänyt kahdeksan viikkoa. Olemme ehtineet harrastusten lisäksi olla iltaisin yhdessä ja viettää mukavaa aikaa, tehden ihan tavallisia asioita, kuten mm. pelata lautapelejä, leipoa, paistaa lättyjä, siivota ja roikkua voimistelurenkaissa. Ekaluokkalaisesta on kuoriutunut valtava askartelija, lähes joka ilta häneltä syntyy jokin uusi taideteos. Lisäksi perheemme käy enemmän kirjastossa ja nuorimmainen lukee iltaisin paljon. Ilahduttavaa oli myös se, että 10-vuotias aloitti naapurin tytön kanssa perinteisen kirjeenvaihdon, mikä oli omassa nuoruudessani ihan ykkösjuttu. Myös viulu ja sello soivat meillä iltaisin ahkerammin kuin ennen, mikä on harrastuksia ajatellen hienoa.

Sukulaisia ja ystäviä ei ilman sosiaalista mediaa tarvitse unohtaa. Edelleen soittaminen ja puheluihin vastaaminen on siis sallittua, mihin tahansa kellonaikaan. Ennen olin sitä mieltä, että en luopuisi netistä millään hinnalla, koska nettipankki on niin mahtava keksintö. Lähes yhtä mahtavana keksintönä pidän Applen laitteita ja sen suomia ilmaisia facetime -puheluita. Miten ihanaa, että voimme pitää yhteyttä siskoihini Etelä-Pohjanmaalle ja Itävaltaan. Lapset soittavat omat näköpuhelunsa koulun jälkeen serkuille kauas Alpeille tai mammalle, jonka iPad soi Teuvalla.

Sovittiin myös, että viikonloppuisin, automatkoilla ja lomilla puhelinta saa käyttää lähes rajattomasti, mutta miten kävikään? Viikonloppuisin ei olekaan mieletöntä hinkua käyttää digilaitteita! Johtuuko tämä siitä, että jokainen tajusi miten paljon on mahdollisuuksia tehdä jotakin muuta? Onko tämä vain alkuhuumaa, vai taantuuko sopimuksemme? Hiihtoloma kuluu mukavasti mökeillen, vaikka vesipumppu hajosi ja pesulla käynti on alkeellisempaa. Eilen koimme miltä tuntuu seistä retkisuihkun alla ja opettelimme heittämään dartsia. Lisäksi automatkat olemme kuunnelleet cd:tä Veljeni Leijonamieli, joka on jännittävä ja niin mukaansatempaiseva, että soitin ei ole päällä, jos kaikki eivät ole autossa mukana.

En ole keksinyt vielä yhtäkään asiaa, jonka takia sopimus pitäisi purkaa. Voisin haastaa kaikki muutkin perheet ja varsinkin te aikuiset, vaikkapa vain viikon kokeiluun! Laitteet arki-iltoina pöydälle. Uutiset kertoivat viikko sitten, että 80 % alle 2-vuotiasta osaa käyttää internetiä. Me annamme omalla esimerkillämme mallin omille lapsillemme. Digiaika on tullut jäädäkseen, mutta ei silti tarvitse unohtaa kaikkea sitä mitä voimme tehdä ilman älylaitteita.

Noora Ihalainen, Vesaisten Keskusliiton uusi hallituksen jäsen