Blogit

Koulutielle

6.8.2015 10:00:04

Niin meillä kuin lukemattomissa muissakin kodeissa on eletty jännittävää kesää. Odottaahan syksyllä perheemme nuorinta jäsentä suuri elämänmuutos, Niilo aloittaa koulunkäynnin.

Jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä on pienen eskarilaisen huone sisustettu paremmin "suuren" koululaisen tarpeisiin sopivaksi. On hankittu koulupöytää ja tuolia, valaistusta on parannettu läksyjen parissa touhuilua varten. Kummeilta saatu koulureppu odottaa tuolin karmilla. Kaikki on valmiina tulevaa urakkaa varten.

Silti isää, ja ehkä vähän poikaakin, jännittää meneekö kaikki hyvin? Millainen paikka se koulu lopulta on? Millaiseksi arki siellä muodostuu? Onneksi keväällä saatiin käydä tutustumassa paikkaan ja nähtiin, että sama innostunut tunnelma siellä vallitsee kuin reilut kolmekymmentä vuotta sitten, kun isä oli tuossa tilanteessa missä poika nyt. Toki oppilasmäärä on moninkertaistunut tuon aikaisesta ja koulua on korjattu ja laajennettu moneen kertaan. Silti se edelleen vaikutti paikalta, jossa lukemisen ja laskemisen lisäksi opetellaan monia muitakin elämän tärkeitä taitoja. Varmaankaan vähäisin näistä ei ole muiden kanssa toimimisen taito. Koulussa ollaan tiiviisti yhdessä luokkakavereiden ja muiden oppilaiden kanssa. Opitaan tekemään yhdessä asioita ja opitaan mitä on yhteistyö ja avunanto.

Viimeaikaisen julkisen keskustelun perusteella voitaneen sanoa, että jokaisessa kodissa ja jokaisessa luokassa tulisi käydä keskustelua erilaisuudesta. Joku voi puhua vähän eri tavalla kuin muut, joku voi näyttää vähän erilaiselta kuin muut. Joku voi olla muuttanut ihan eri puolelta maata, joku voi olla muuttanut ihan eri puolelta maailmaa. Joku voi ajatella asioista vähän eri tavalla kuin sinä, joku voi kannattaa eri joukkuetta lätkässä kuin sinä.

Tästä huolimatta ja tästä johtuen jokainen on aivan yhtä tärkeä. Tämänhän pitäisi olla itsestäänselvyys! Pidetään huoli, että se pysyykin itsestäänselvyytenä.

Kodin ja koulun välinen matka jännittää myös, ainakin isää. Vaikka reitti on tuttu ja moneen kertaan jo kuljettu, silti pieni huolen häivä pyrkii esiin. Liikenteessä on monta muuttujaa ja tilanteet tulevat nopeasti. Tänäkin syksynä meidän autoilla liikkuvien tulee muistaa, että siinä tutun reitin varrella on taas lisää muuttujia.

Annetaan koululaisille turvallinen koulumatka, se ei paljon vaadi. Lähdetään matkaan muutamaa minuuttia aikaisemmin, että joudetaan hiljentämään, kun nähdään pienen repun heiluvan.

Toivotan täydestä sydämestäni kivaa ja turvallista kouluvuotta kaikille ekaluokkalaisille ja kaikille jo vähän kokeneemmille koululaisille.

Aki Kontio, Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen