Blogit

Runebergin päivä ja laskiainen –helmikuun makoisat juhlat

19.2.2018 13:35:40

Vaikka Helsinkiin on vasta saatu kunnon talvi, kerrotaan vuoden pimeimmän neljänneksen jo väistyneen. Tämän monet ovat varmasti havainneet taivaltaessaan aamuisin töihin tai kouluun. Itse ainakin koen piristyneeni kummasti valon ja lumen yhteisvaikutuksesta. Samalla mieleen hiipii jo orastava ajatus kevään tulosta. 

Valon määrän lisääntymisen lisäksi meitä ilahduttavat helmikuussa monet juhlapäivät ja niihin liittyvät perinteiset herkut. Joulun suklaaähkyä seurannut tammikuun paasto voi väistyä sen tieltä, että saamme helmikuussa nauttia hyvillä mielin Runebergin torttuja ja laskiaispullia. Samalla voimme palauttaa mieleen, miksi näitä juhlapäiviä oikeastaan vietetään.

Runebergin torttujen äärellä muistamme kansallisrunoilijaamme Johan Ludvig Runebergiä ja hänen vaimoaan kirjailija Fredrika Runebergiä, jonka käsialaa torttujen uskotaan olevan. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden jälkimainingeissa voi tutustua Runebergin tunnetuimpaan teokseen Vänrikki Stoolin tarinat, joka sijoittuu Suomen sodan aikaan. Sodan seurauksena Ruotsin itäiset läänit (Suomi) liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Tunnetuin teoksen runoista on “Maamme”, josta Pacius sävelsi kansallislaulumme. 

Laskiaisen perinne taas juontaa juurensa kristinuskoon sekä kansalliseen työn juhlaan. Uskonnollisessa mielessä laskiaisella tarkoitetaan laskeutumista pääsiäistä edeltävään paastoon. Kun paaston vaatimus lakkasi, laskiaista alettiin viettää työn juhlana. Laskiaiseen liittyi monenlaisia uskomuksia ja tapoja, jotka liittyivät nimenomaan naisten töihin. Naisten piti mm. pitää koko laskiaistiistaina hiuksiaan hajallaan, sukia hiuksia tiheään ja pukeutua valkoisiin vaatteisiin, jotta pellavista tulisi puhtaita ja kuituisia, kiiltäviä ja vaaleita. Pellavien ja hampun pituuden kertoi se, kuinka pitkälle kelkka liukui laskiaismäessä. Taian tehoa lisättiin vielä huutamalla mäkeä laskiessa pitkiä pellavia ja isoja nauriita. 

Tänä päivänä laskiaisen perinteisiin kuuluu edelleen mäenlasku sekä hernekeiton syönti. Laskiaisen tunnetuin herkku laskiaispulla yleistyi Suomessa 1900-luvun alulla ja on ollut sen jälkeen tärkeä osa laskiaisperinnettä. Itselleni pulla maistuu parhaiten hillolla, mutta huhujen mukaan joku laittaisi hillon tilalle mantelimassaa. Herkkujen täyteisessä helmikuussa Vesaiset viettävät laskiaisen ja talviloman kunniaksi ulkoilupäivää, jonka myötä piirit ja osastot ympäri Suomen järjestävät perheille suunnattuja ulkoilutapahtumia. Kaikki siis ilolla ulkoilemaan ja nauttimaan talven riemuista. Evääksi voi pakata vaikka kuumaa juomaa sekä helmikuun herkkuleivonnaisia. 

Makoisaa helmikuuta ja menestystä mäkeen!

Kesk-Mertakorpi-Siiri-netti.jpg



Siiri Mertakorpi, Vesaisten Keskusliiton järjestösuunnittelija