Blogit

Sadut opettavat itsenäistä ajattelua

31.1.2014 11:06:27

Vesaisten Keskusliitto järjestää Tarinatempauksen valtakunnallisena satupäivänä 18.10. Ympäri Suomen järjestetään tapahtumia, joissa kerrotaan ja luetaan satuja. Vesaisten Keskusliiton puheenjohtaja Mirja Vehkaperä lukee satuja Helsingissä klo 13:00-14:30 Rikhardinkadun kirjastossa (Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki) sekä Oulussa noin klo 19:30 Kirkkotorin koulutuskeskuksessa (Asemakatu 5, Oulu) Pohjois-Pohjanmaan Keskustanaisten vuosikokouksessa.

Sadunomaisia tarinoita on kerrottu maailmassa iät ja ajat. Tarinat oli alussa suunnattu kaikenikäisille, ja niiden kautta opetettiin kansalle hyvää moraalia ja tottelevaisuutta. Sittemmin sadut ovat muuttuneet lempeämmiksi, ja ne on suunnattu erityisesti lapsille.

Suomalainen lastenkirjallisuus on syntynyt alun perin kasvatuksellisiin tarpeisiin. Lukutaidon lisäksi satukirjoilla on opetettu hyviä käytöstapoja ja arvoja. Saduissa paha saa palkkansa ja sankareiksi nousevat kiltit, rohkeat ja ystävälliset. Satujen avulla voidaan käsitellä myös vaikeita asioita lapselle ymmärrettävällä tavalla. Välillä satujen tarkoitus on vain viihdyttää ja tarjota hauskoja elämyksiä.

Elämämme tuntuu muuttuvan jatkuvasti kiireisemmäksi. Vanhemmat viettävät vähemmän aikaa lastensa kanssa. Lasten aikataulutettu elämä ei jätä tilaa mielikuvitukselle. Satukirjojen lukeminen yhdessä aikuisen kanssa on mukava rauhallinen ja yhteinen hetki. Samalla lapselle annetaan lupa haaveilla, kuvitella ja elää lapsen mielikuvitusmaailmassa.

Kirjoja valitessa kannattaa huomioida lapsen omat kiinnostuksen kohteet. Samalla ei kuitenkaan tulisi unohtaa kirjan kielellistä tasoa - suosikkikirjat luetaan yhä uudelleen ja uudelleen, ja kehittävät näin myös lapsen kielellistä osaamista.

Kouluiän lähestyessä lasten sosiaalinen ymmärrys kasvaa ja kehittyy. Lastenkirjallisuus auttaa lasta asettumaan toisen asemaan ja ymmärtämään erilaisia ihmisiä. Koulussa vaadittavia kielellisiä taitoja sekä tarkkaavaisuutta ja keskittymistä voi harjoitella kotona satuja kuuntelemalla.

Monien tutkimusten mukaan suomalaisten lasten äidinkielen taito on heikentynyt viime vuosina. Ylioppilaskirjoituksissa taso on mennyt tasaisesti alaspäin. Yläkouluissa kirjoitettavissa aineissa tehdään yhä enemmän yhdyssanavirheitä ja kirjoitetaan erisnimet pienellä alkukirjaimella.

Jos lapset lukevat ainoastaan huonosti kirjoitettua suomea netissä, tarttuu huono kieli nopeasti omaan kirjoittamiseen. Tämä ei tarkoita sitä, että nettikeskusteluihin ei saisi osallistua. Pikemminkin kielestä on pidettävä huolta myös oikeinkirjoitettua tekstiä lukemalla. Huonon äidinkielentaidon on väitetty lisäävän väärinymmärryksiä ja vihapuhetta netin keskustelupalstoilla.

Oma äidinkieli on merkittävä ymmärryksen, ajattelun ja vaikuttamisen väline. Kielitaitoa voi kehittää monilla tavoilla, mutta satujen lukeminen lapsille ei koskaan mene hukkaan. Ota siis satukirja käteen, vietä rauhallinen ja lämmin hetki lapsen kanssa ja lue hänelle satu.
Mirja Vehkaperä Vesaisten Keskusliiton puheenjohtaja