Uutiset

Eduskuntavaalit 2019: Vesaisten vaaliteesit

4.3.2019

1. Varhaiskasvatuksen laatu keskiöön

Tärkeimpiä tavoitteita seuraavalla hallituskaudella ovat laadukas varhaiskasvatus, pienet ryhmäkoot, osaavan henkilökunnan riittävyys päiväkodeissa sekä terveet ja turvalliset tilat lähellä lapsen kotia. Vuoropäivähoitoa ja pienten koululaisten vuorohoitoa on oltava saatavilla riittävästi ja hoitoaikojen on oltava joustavia. Myös lasten ja perheiden erilaiset elämäntilanteet ja -taustat on otettava entistä paremmin huomioon varhaiskasvatuksessa. Perheillä tulee olla myös aito mahdollisuus valita lapsilleen sopivin hoitomuoto. Vanhemmuuden tukemisen ja kotiin saatavien perhepalveluiden resursseja on lisättävä.

Varhaiskasvatuksen päiväkotien resurssit on turvattava. Jatkuvilla epäpätevillä sijaiskäytännöillä ei luoda turvallista ympäristöä pienten lasten arkeen. Varhaiskasvatus on sosiaalista ja pedagogista työskentelyä. Työtä tehdään yhdessä vanhempien ja perheiden kanssa.

2. Työelämän asenteiden ja käytäntöjen tuettava paremmin työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista

Työelämän asenteiden ja käytäntöjen pitää tukea tasapainoa vanhemmuuden ja työn välillä. Joustavat työajat, osa-aika- ja etätyön mahdollisuudet sekä työaika- ja lomapankit pitää ottaa nykyistä laajemmin käyttöön. Erityisesti pienten lasten vanhempien mahdollisuutta osa-aikatyöhön tulee edistää. Uudistuksia tulee tehdä lapsen etujen ohjaamina eikä esimerkiksi työelämäkeskeisesti. Työpaikan perheystävällisyys vaikuttaa osaltaan siihen, käyttävätkö työntekijät heille kuuluvia perhevapaaoikeuksiaan.

Vanhemmuuden kustannukset on jaettava kaikille työnantajille tasapuolisesti. Perhevapaajärjestelmän tulee olla joustava ja erilaisten perheiden tarpeet tunnustava. Lapsen tarpeet, kasvu, kehitys ja oppiminen, pitää olla uudistuksen lähtökohtana. Uudistuksen on luotava lisää hyvinvointia koko perheelle.

3. Jokaisella lapsella oikeus harrastaa

Jokaisella nuorella ja lapsella tulee olla oikeus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Harrastusten kautta lapset ja nuoret kehittävät sosiaalisia ja toiminnallisia taitojaan turvallisessa ympäristössä, ja samalla harrastukset tuovat vastapainoa perheiden usein hektiseen arkeen. Harrastuksista johtuvat kustannukset voivat kuitenkin olla monessa lapsiperheessä ongelma ja koitua esteeksi lapsen harrastamiselle. Siksi vähävaraisten perheiden lasten harrastemaksuja on tuettava.

Lasten ja nuorten liikunta-, kulttuuri- ja muut harrastekerhot on saatava osaksi koulupäivää. Tässä tulee tehdä yhteistyötä järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Kuntien tulee tukea lasten ja nuorten harrastuksia tarjoamalla maksuttomia harrastetiloja.

4. Medialukutaidot osaksi kansalaistaitoja

Internet ja sosiaalinen media välittävät tietoa, luovat ja ylläpitävät ihmissuhteita, mutta tuottavat myös turvattomuutta – erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Kiusaaminen on siirtynyt yhä enemmän verkkoon ja kiusaajat voivat tavoittaa kiusattavansa kaikkina vuorokauden aikoina. Pieni voi hetkessä muuttua suureksi esimerkiksi kuvien tai kuvakaappausten jakamisen myötä. Verkkoa käytetään hyödyksi myös rikollisessa toiminnassa. Seksuaalinen häirintä, grooming ja huumekauppa ovat asioita, joiden kohteeksi moni lapsi ja nuori saattaa verkossa joutua.

Medialukutaito, tietoturvan huomioiminen ja netiketti ovat kaikki kansalaistaitoja, joihin kotien ja koulujen tulisi säännöllisesti tarjota ohjausta ja tukea. Aikuisten tulee olla tietoisia lasten ja nuorten verkkokäyttäytymisestä ja -trendeistä. Tästä syystä aikuisetkin tarvitsevat yhä enemmän mediakasvatusta elinikäisen oppimisen osana. Tämän kehityssuunnan myötä voi myös ylisukupolvisuus toteutua aivan uudella tavalla – digitaalisesti.

5. Lapsivaikutusten arviointi osaksi kaikkea päätöksentekoa

Lapsiperheköyhyyttä tulee torjua aktiivisesti seuraavalla hallituskaudella. Lasten kannalta haitalliset poliittiset päätökset voidaan välttää lapsivaikutusten arvioinnilla ja ottamalla käyttöön lapsibudjetointi valtakunnallisesti. Kaikilla päätöksenteon tasoilla on syytä arvioida päätöksien vaikuttavuutta lapsiperheisiin. Korjaavien toimien sijaan on palveluissa panostettava ennaltaehkäisyyn. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus turvaavat lasten tulevaisuutta ja ehkäisevät syrjäytymisen periytymistä yhdenvertaisuutta edistäen.

Lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi tarvitaan lapsi- ja perhepolitiikan tulevaisuussopimus. Päätöksenteon näkökulma pitäisi saada 10–15 vuoden päähän, ei vain talousarvio- tai suunnitelmakaudelle. Tulevaisuussopimuksessa tulee päättää hallinnon rajat ylittävistä yhteiskuntapoliittisista toimenpiteistä, joilla on erityistä vaikutusta lapsien ja perheiden elämään. Sopimus tulee laatia yhteistyössä lapsi- ja perhejärjestöjen, valtiovallan, kuntien sekä yritysten ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Palvelujärjestelmän kykyä kuulla lasten ja nuorten ääntä ja tukea osallisuutta on kehitettävä, kuin myös lasten oikeuksien toteutumista ja lasten kuulemista heidän omissa asioissaan. Yhteistyötä on tiivistettävä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken.

6. Kaikkien on pysyttävä mukana

Varhaiskasvatus ja peruskoulu ovat heti kodin jälkeen niitä yhteiskunnan tahoja, joilla on suuri merkitys hyvinvoinnin luojina ja eriarvoisuuden kierteen katkaisijoina. Perheiden kasvatustyön tukeminen ja perustaitojen opettaminen antaa lapsille ja nuorille parhaat eväät elämään.

Uuden opetussuunnitelman sisältöjä olisi yhdenmukaistettava, jottei oppilaiden osaaminen eriydy. Jokaisella oltava oikeus saada kohdistetusti tarvitsemaansa opetusta. Koulujen ja oppilaiden välinen eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä. Ensimmäisten kouluvuosien aikana on varmistettava, että jokainen koululainen oppii tarvittavat perustaidot ennen siirtymistä ylemmille luokille.

Pienten koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan kattavuus on turvattava. Kouluihin tarvitaan myös lisää koulunkäyntiavustajia, kuraattoreja, psykologeja ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan reagoida ajoissa ja ohjata lapset vanhempineen oikean tuen piiriin.