[Alkuperäinen teksti on julkaistu Vesaisten blogissa 01.05.2024]
Yhdistystoiminnan kentällä on monenlaisia muutoksia, jotka vaikuttavat myös yhdistystoimijoiden ja vapaaehtoisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Niiden tukemiseen on hyvä kiinnittää huomiota.
Suvi Kaljunen
koulutussuunnittelija, työnohjaaja
Maaseudun Sivistysliitto
Omaa ja yhteistä hyvää edistämässä
Vapaaehtoistoiminta edistää tutkitusti tekijänsä hyvinvointia, osallisuutta ja merkityksellisyyden tunnetta. Sen piirissä voi oppia monenlaista uutta, saada kokemuksia erilaisia asioista sekä hyödyntää omaa osaamistaan. Toiminnassa voi tutustua erilaisiin ihmisiin ja saada uusia ystäviä. Merkityksellisyyden tunnetta vahvistavat uuden oppimisen ja kontaktien lisäksi myös toiminnan kiinnostavat sisällöt, elämykset ja toiminnan aikaansaama muutos. Vapaaehtoiset kokevat arvostusta tekemästään työstä, ja se tuottaa myös osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia.
Kansalaisareenan viime vuonna teettämän, Jukka Hoffrenin toteuttaman selvityksen mukaan itsensä toteuttaminen on entistä tärkeämpi motiivi vapaaehtoistyöhön osallistumisessa. Kokemukset omasta osaamisesta, tarpeellisuudesta ja minäkuvan sekä identiteetin vahvistumisesta vahvistavat toimijoiden hyvinvointia.
Vapaaehtoistoiminta tukee paitsi tekijänsä, myös ympäröivän yhteiskunnan hyvinvointia muun muassa vahvistamalla yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemusta. Vapaaehtoistoiminnan periaatteet, kuten tasa-arvoisuus, vastavuoroisuus, suvaitsevaisuus, puolueettomuus, yhteistyö ja yhteisöllisyys auttavat rakentamaan luottamusta erilaisten ihmisten välille.
Mistä voimavaroja vapaaehtoisuuteen?
Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan hyvinvointi koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta. Henkilön terveyden- ja elämäntilanne, sosiaalinen ja fyysinen ympäristö voivat muuttua paljonkin elämän aikana. Yksilön kokemuksella omasta terveyden- ja hyvinvoinnin tilasta on myös paljon merkitystä. Myös hyvinvoinnin eri osa-alueiden merkitys vaihtelee eri ihmisillä ja eri olosuhteissa.
Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää myös vapaaehtoistyössä. Vaikka vapaaehtoistyö antaa tekijälleen ja myös yhteiskunnalle paljon, se voi olla myös kuormittavaa. Ajoittainen ponnistelu ja itsensä haastaminen voivat tehdä toiminnasta myös palkitsevaa. Jos pieni, asioita aikaan saava stressi muuttuukin pysyväksi ja palautumisessa alkaa olla ongelmia, on pysähtymisen paikka.
Vapaaehtoistoimijalle antavat voimavaroja mm. perustarpeet (riittävä uni, liikunta ja sopiva ravinto), toimivat sosiaaliset suhteet, sopiva osaaminen ja sen kehittäminen. On hyvä pohdiskella myös omia arvoja, asenteita ja motivaatiota suhteessa vapaaehtoistoimintaan; ne kaikki vaikuttavat omaan toimintakykyyn ja jaksamiseen. Ota rohkeasti puheeksi ajatuksiasi toiminnan kuormittavuudesta ja mahdollisista muutoksista omassa elämäntilanteessasi. Yhteisen pohdinnan myötä löytyy varmasti monenlaisia ratkaisuja tilanteen muuttamiseksi.
Vapaaehtoisorganisaatio voi puolestaan vaikuttaa vapaaehtoistyön rakentumiseen, johtamiseen tai koordinointiin sekä yhteisön toimivuuteen ja ilmapiiriin. Perehdytys, riittävä tuki ja ohjaus, huomioinnin ja arvostuksen osoittaminen sekä virkistystoiminta ovat vapaaehtoisen hyvinvointia rakentavia tekijöitä.
Katse tulevaan
Yhdistyskentän muutokset – tehtävien kasautuminen, rahoituksen muutokset, jäsenyyden merkitysten muuttuminen ja sen vaikutukset, vapaaehtoisten ikääntyminen sekä uusien toimijoiden mukaan saaminen ja toimintaan sitoutuminen – luovat yhdistystoiminnalle haasteita. On hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan muutosten vaikutuksia omassa toimintakentässä ja niiden heijastumista yhdistyksen toimijoiden ja vapaaehtoisten hyvinvointiin. Toiminnan rakenteiden tarkastelu ja mahdollisten uudistamistarpeiden ja vastaanottavuuden pohtiminen esimerkiksi yhteiskehittämisen keinoin rakentavat uudistuvaa yhdistystoimintaa. Avoin, keskusteleva ja kuunteleva toimintakulttuuri sekä muut kannustavan ohjauksen näkökulmat tukevat vapaaehtoisten hyvinvointia. Toiminnan uudistamisen ja toimijoiden hyvinvoinnin tueksi on tarjolla myös monenlaisia työkaluja ja koulutusta.
Yhdistystoimijoiden ja vapaaehtoistyötä tekevien hyvinvoinnin tukeminen on yhdistysten tulevaisuuden keskiössä, sillä järjestöjen rooli voi olla yhteiskunnassa kasvamassa toimintakentän monenlaisista haasteista huolimatta.
Lähteet:
Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelun kysely vapaaehtoisille 2022
https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2022/12/Vapaaehtoisten-kysely-2022-perusraportti.pdf
”Vapaaehtoistoiminnan merkitys hyvinvoinnille Suomessa”. Kansalaisareenan teettämä, Jukka Hoffrenin toteuttama selvitys 2023.
https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2023/05/Vapaaehtoistyon-arvo-Suomessa_laskelma_2023_Jukka-Hoffren.pdf
Kansalaisareena: Opas vapaaehtoisten hyvinvointiin
https://kansalaisareena.fi/opas-vapaaehtoisten-hyvinvointiin/
”Järjestöillä on tahtoa uudistua.” Strategiavalmentaja ja toimitusjohtaja Petri Toikkasen artikkeli Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä. Julkaistu 02.10.2023
https://kansalaisyhteiskunta.fi/verkkolehti/jarjestoilla-on-tahtoa-uudistua/