Minun oli tarkoitus kirjoittaa iloisista asioista kuten kevään tulosta ja sen myötä kaiken heräämisestä koronan varjoista. Mutta toisin kävi, pitkään informaatioteknologia-alalla toimineena en voinut sivuuttaa sitä, kuinka vahvasti Ukrainan sota heijastuu internettiin. Jos Korona on uusi normaali, niin sitä on myös informaatiovaikuttaminen. Nyt taistellaan ihmisten mielikuvista, tiedosta, asenteista ja yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. On mahdollista, että lapset ja nuoret voivat esim. TikTokissa päätyä seuraamaan suoraa sotalähetystä Ukrainasta. Videoiden aitoudesta ei voi mennä takuuseen, mutta niiden perusteella lapset ja nuoret kuitenkin rakentavat kuvaansa todellisuudesta.
Informaatiosodankäynnissä on siis kysymys ihmisiin vaikuttamisesta, vastapuolen viestintää voidaan sabotoida tai levittää propagandaa ja disinformaatiota. Venäläisten toiminnan erityispiirteitä tutkittaessa heidän taktisesta häiriköinnistään on käytetty nimeä trollaus; toki tällaista kansalaiskeskusteluvaikuttamista harjoittavat muutkin. Mutta fyysisten sotatoimien ohella myös erilaisilla verkkohyökkäyksillä saadaan aikaiseksi suurta vahinkoa.
Ukrainakin käy informaatiopsykologista sotaa, se on vedonnut kansainväliseen yhteisöön sosiaalisessa mediassa ja on saanut lahjoitusten lisäksi myös apua tietoverkkohyökkäyksiin. Ukrainan hallituksen avuksi on tullut esimerkiksi kansainvälinen hakkeriaktivistien kollektiivi Anonymous ja EU:n kyberturvallisuusasiantuntijoiden Cyber Rapid response-ryhmä.
Informaatiovaikuttamisessa ei sinällään ole mitään uutta, lokakampanjoita, painostamista, uhkailua ja sensuuria on aina ollut, mutta sen välineet ja vaikuttavuus pelottavat. Tietoverkoista on tullut osa sotatannerta ja uusia tapoja taistella luodaan jatkuvasti. Informaatiosodankäynti on halpa toteuttaa ja kyberhyökkäyksillä on suuri julkisuusarvo. On tarpeen puolustaa infrastruktuuria, kuten voimaloita ja vesijärjestelmiä – mutta pahimmat vaikutukset ovat kuitenkin psykologisia ja lietsovat vastakkainasettelua.
Trollauksella pyritään lisäämään hämmennystä, vaikuttamaan ihmisten mielikuviin tai herättämään epäilyksen siemen. Somen nopeassa maailmassa harva tutkii uutisten alkuperäisiä lähteitä tai arvioi sivujen luotettavuutta. Siellä ollaan muutenkin samanmielisten kanssa ja tietynlaiset näkemykset voivat vahvistua - olivatpa ne totta tai valhetta.
Meidän tulisi suhtautua kaikkeen tietoon sopivan kriittisesti. Korona-aika on jakanut kansaa kahtia monessa maassa ja lisännyt epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Toimivassa yhteiskunnassa suvaitaan erilaisia mielipiteitä, eikä niitä pidetä uhkana omalle olemassaololle. Koetammehan olla solidaarisia ja jättää ne poterot kaivamatta sekä seurata nuoremman polven somen käyttöä.
|